Neurokirjo, pelit & some

Miten neurokirjon piirteet vaikuttavat pelaamiseen ja somen käyttöön?

Pelaaminen ja sosiaalinen media ovat yleisiä ajanvieton tapoja kaiken ikäisten keskuudessa. Pieniä lapsia tutkittaessa on havaittu, että neurokirjon lapset viettävät enemmän aikaa pelien ja muiden digitaalisten sisältöjen parissa verrattuna esim. neurotyypillisiin ikätovereihin tai sisaruksiin. Usein tällaiset lapsena totutut tavat ja harrastukset voivat säilyä nuoruuteen ja aikuisuuteen. Kasvatuksella ja perheen suhtautumisella pelaamiseen ja muuhun ruutuaikaan on myös merkitystä.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että monet autismikirjon nuorista suosivat digipelaamista ja muiden digitaalisten sisältöjen parissa vietettyä aikaa muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin verrattuna. Tätä voi selittää esim. kuormittuminen kasvokkaisissa sosiaalisissa tilanteissa sekä mieltymys selkeyteen ja ennustettavuuteen, jota digipelit tarjoavat.

Pelaaminen ja some näyttäytyvät mielekkäänä ja houkuttelevana aktiviteettina monille neurokirjon oireita kokeville, koska niistä saatavat välittömät, nopeat ja voimakkaat palkinnot ylittävät tylsyyden kynnyksen. Pelaaminen tai somen käyttö voi siis tuntua mielekkäämmältä kuin moni hidastempoinen tekeminen, jossa aivot eivät saa yhtä nopeita ja voimakkaita palkkioita. Neurokirjon oireet voivatkin tehdä digipelaamisesta tai somen käytöstä houkuttelevaa tekemistä, joka kuitenkin samalla vahvistaa oireita, sillä pelaaminen ja some vahvistavat aivojen jatkuvaa tarvetta nopeille palkinnoille.

Ovatko neurokirjon piirteet yhteydessä ongelmalliseen pelaamiseen tai somen käyttöön?

Tutkimuksissa on havaittu, että sekä adhd-oireet että autismikirjon oireet ovat yhteydessä ongelmalliseen pelaamiseen. Esim. tarkkaamattomuusoireiden on osoitettu selittävän ongelmallista digipelaamista. Myös erilaiset toiminnanohjauksen haasteet voivat osaltaan selittää yhteyttä.

Neurokirjon oireet voivat vaikuttaa itsetuntoon, minäkäsityksen ja minäpystyvyyteen. Itsetuntoon liittyvät haasteet taas ovat tutkimusten mukaan yhteydessä peli- ja nettihaittoihin. 

Joskus pelaaminen tai somen käyttö voi toimia alitajuisesti käytettynä ”lääkkeenä”, jolla pyritään hoitamaan esim. Adhd-oireisiin liittyvää ajatustulvaa. Pelaamiseen (tai muuhun sinulle mielekkääseen tekemiseen) keskittyminen voi auttaa ajatustulvan hiljentämisessä.

Miten pelaaminen ja some voivat vahvistaa hyvinvointia?

Pelaaminen voi olla sinulle erityismielenkiinnon tai hyperfokuksen kohde, joka tarjoaa loputtomasti mielenkiintoista sisältöä. Tällaisessakin tapauksessa on tärkeää muistaa harjoitella ajanhallintaan, oman toiminnan ohjaukseen ja tunteiden säätelyyn liittyviä taitoja osana tasapainoista peliharrastusta.

Monille neurokirjolla oleville kasvokkaiset sosiaaliset tilanteet voivat olla syystä tai toisesta haastavia tai kuormittavia. Netin välityksellä tapahtuva vuorovaikutus on usein saavutettavampaa, vähemmän kuormittavaa ja vuorovaikutustilanteen kontrolli on vahvemmin itsellä – voit poistua tilanteesta juuri silloin kun haluat. Monilla voi olla erilaisuuden, epäonnistumisen tai kuulumattomuuden kokemuksia kasvokkaisista vuorovaikutustilanteista, mutta peleistä ja somesta voikin löytyä vertaistukea ja samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Pelaaminen tarjoaa onnistumisen ja kyvykkyyden kokemuksia – tunteen siitä, että olen hyvä ja taitava. Tämä voi olla erityisen tärkeää neurokirjolla oleville, sillä moni on voinut saada elämänsä aikana paljon kielteistä palautetta esim. toiminnanohjaukseen liittyvien haasteiden vuoksi. Myös esim. tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja alempi kuormituskynnys ovat voineet aiheuttaa epäonnistumisen kokemuksia vaikkapa koulussa tai opiskelussa. Onnistumisen ja taitavuuden kokemukset sekä muilta saatava myönteinen palaute ovat tärkeitä meille kaikille, ja pelaaminen voi olla se asia, jossa pääset loistamaan omalla osaamisellasi. 

Pelit ja sosiaalinen media tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös itseilmaisulle ja luovuudelle. Pelihahmojen tai -maailmoiden suunnittelu ja toteutus, valokuvaaminen, videoiden tekeminen, oman taiteen jakaminen – pelit ja some ovat mainio kanava omien luovien harrastusten edistämiseen!

Tiesitkö, että digipelejä voidaan käyttää myös osana terapeuttisia interventioita ja kuntoutusta? Tutkimuksissa on todettu videopeleihin perustuvien terapeuttisten interventioiden olevan yleisesti ottaen tehokkaita parantamaan kognitiivisia toimintoja ja vähentämään esimerkiksi adhd-oireita.

Lähteitä:

Boer, Maartje, Gonneke Stevens, Catrin Finkenauer & Regina van den Eijnden. 2020. ”Attention Deficit Hyperactivity Disorder-Symptroms, Social Media Use Intensity, and Social Media Use Problems in Adolescents: Investigating Directionality”. Child Development, 91:4, s. 853-865.

Craig, F., Tenuta, F., De Giacomo, A., Trabacca, A. & Costabile, A. 2021. ”A systematic review of problematic video-game use in people with Autism Spectrum Disorders.” Research in Autism Spectrum Disorders, 82, 1-17. https://doi.org/10.1016/j.rasd.2021.101726

Durkin, K. 2010. ”Videogames and Young People with Developmental Disorders.” Review of General Psychology, 14(2), 122–140. https://doi.org/10.1037/a0019438

Masi L, Abadie P, Herba C, Emond M, Gingras M-P and Amor LB. 2021. ”Video Games in ADHD and Non-ADHD Children: Modalities of Use and Association With ADHD Symptoms.” Front. Pediatr. 9:632272. doi: 10.3389/fped.2021.632272

Oksanen, Jonna & Reetta Sollasvaara. 2017-2019. Esteille hyvästit! Opas autismikirjon sekä adhd- ja Tourette-oireisten lasten kasvattajille. Helsinki: Esteetön lapsuus neurokirjon lapselle ja nuorelle 2017-2019 hanke, Autismisäätiö.

Peñuelas-Calvo, I., Jiang-Lin, L.K., Girela-Serrano, B. et al. 2022. ”Video games for the assessment and treatment of attention-deficit/hyperactivity disorder: a systematic review.” Eur Child Adolesc Psychiatry 31, 5–20 (2022). https://doi.org/10.1007/s00787-020-01557-w

Savikuja, Tuula & Anita Puustjärvi (toim). 2022. Nepsy-opas. Tukea neuropsykiatrisiin haasteisiin. Jyväskylä: PS-kustannus.

Suikkanen, Hanna. 2023. Nuoren ADHD-opas. Jyväskylä: PS-kustannus.