Ongelmallinen digipelaaminen & somen käyttö

Mitä on ongelmallinen digipelaaminen ja somen käyttö?

Pelaaminen tai somen käyttö voidaan määritellä ongelmalliseksi, jos toiminnasta aiheutuvat haitat ovat jatkuvia ja toistuvia, ja yksilön on vaikeaa hallita pelaamistaan tai somen käyttöään. Tämä voi tarkoittaa sitä, että pelaat tai käyttää somea, vaikka tiedostaisit toiminnan aiheuttavan jatkuvasti haittoja itsellesi tai vaikka et oikeastaan edes haluaisi pelata tai olla somessa. Hallinnan vaikeus näkyy esimerkiksi siten, että vähentäminen tai lopettaminen tuntuu vaikealta, tai yritykset epäonnistuvat.

Ongelmalliseen pelaamiseen tai somen käyttöön liittyy usein myös se, että pelaamisesta tai somen käytöstä tulee ensisijaista verrattuna muihin asioihin elämässä, eli muut tärkeät asiat saattavat jäädä tai niitä jätetään vähemmälle pelaamisen tai somen käytön takia. Ongelmallisen pelaamisen tai somen käytön taustalla voi myös olla pakokäyttäytymistä, jolloin huolia ja ongelmia pyritään välttelemään tai turruttamaan pelaamalla tai olemalla somessa.

On hyvä muistaa, että vaikka pelaaminen tai somen käyttö olisi kohdallasi intensiivistä tai ajallisesti runsasta, ei se suoraan tarkoita toiminnan olevan ongelmallista. Kuitenkin on myös hyvä huomioida, että ihmisillä, joilla toimintaan liittyy ongelmallisia piirteitä, pelaaminen tai somen käyttö on yleensä myös ajallisesti runsasta. 

Mistä ongelmallisen digipelaamisen tunnistaa?

Jos pelaamistottumuksesi mietityttävät sinua, voit kysyä itseltäsi vaikkapa seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Pyörivätkö ajatuksesi jatkuvasti pelaamisen ympärillä?
• Koetko vieroitusoireita, kuten ärtymystä tai hermostuneisuutta, jos et pääse pelaamaan?
• Koetko tarvetta pelata yhtä pidempiä aikoja tai entistä useammin?
• Oletko yrittänyt vähentää tai lopettaa pelaamisen, mutta yritykset ovat epäonnistuneet?
• Pelaatko määrällisesti paljon, vaikka tiedät ja tunnistat pelaamisen aiheuttavan haittoja hyvinvoinnillesi?
• Valehteletko tai salaatko pelaamisen määrää läheisiltäsi?
• Pelaatko, koska haluat unohtaa tai vältellä ikäviä asioita tai tunteita? (pakopelaaminen)
• Oletko menettänyt tai laiminlyönyt ihmissuhteita, velvollisuuksia tai tärkeitä mahdollisuuksia elämässä pelaamisen takia?

Kysymykset on muotoiltu ongelmallisen digipelaamisen kriteereiden (DSM-5) mukaan. Jos vastauksesi moniin kysymyksiin on kyllä, voi olla hyvä tarkastella omia pelitottumuksiaan ja jutella asiasta jonkun kanssa.

Mistä ongelmallisen somen käytön tunnistaa?

Jos sosiaalisen median käyttö mietityttää sinua, voit pohtia suhdettasi someen seuraavien kysymysten avulla:

• Vietätkö netissä/somessa huomaamattasi paljon aikaa? Onko sinun vaikea kontrolloida käyttöä ja taukoja?
• Aiheuttaako somen käytön lopettaminen esim. ahdistusta, levottomuutta tai paitsi jäämisen pelkoa (FoMo)?
• Onko mielenkiintosi muihin asioihin vähentynyt tai kadonnut? Laiminlyötkö esim. liikuntaa, ihmissuhteita, harrastuksia, terveyttä, työtä tai opiskeluja?
• Käytätkö somea ikävien asioiden, mielialan, tunteiden, sosiaalisten suhteiden, yksinäisyyden, tylsyyden tms. välttämiseksi tai unohtamiseksi?
• Aiheuttaako somen käyttö sinulle fyysisiä oireita kuten niska-hartiaseudun kipuja, pää- ja silmäkipuja, ergonomiaongelmia, unettomuutta, rannekanavan ahtaumaa tms.?
• Koetko pakonomaista tarvetta hakeutua laitteen tai sisällön pariin ja käyttää näitä yhä enemmän? Aiheuttaako käytön rajaaminen ärtyneisyyttä?
• Valehteletko tai salaatko someen käyttämäsi ajan määrää? Aiheuttaako runsas käyttö tai siitä valehteleminen syyllisyyttä?
• Koetko halua rajata, vähentää tai lopettaa somen käyttö, mutta yritykset hallita käyttöä epäonnistuvat?

Kysymykset on muotoiltu ongelmallisen sosiaalisen median käytön tuntomerkkien pohjalta. Jos vastauksesi moniin kysymyksiin on kyllä, voi olla hyvä tarkastella omia sosiaalisen median käyttötottumuksiaan ja jutella asiasta jonkun kanssa.

Lähteitä:

American Psychiatric Association. (2013). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM–5). https://www.psychiatry.org/psychiatrists/practice/dsm

Griffiths, M. (2016). Gaming Addiction and Internet Gaming Disorder. Teoksessa Kowert, R. & Quandt, T. (toim.) The Video Game Debate: Unravelling the Physical, Social and Psychological Effects of Digital Games. New York: Routledge, 74-93

Järvelin, Jarkko, Kirsi Marin & Eija Myllymäki. 2018. Ongelmallinen digipelaaminen: opas työntekijälle. Pelituki. Saatavilla: https://pelituki.fi/staging/wp-content/uploads/2020/01/Digipelaaminen_opas.pdf

Marin, Kirsi, Jarkko Järvelin & Eija Myllymäki. 2018. Ongelmallinen internetin ja sosiaalisen median käyttö: opas työntekijöille. Pelituki. Saatavilla: https://pelituki.fi/staging/wp-content/uploads/2020/02/Netti_some.pdf

Paakkari, L.; Tynjälä, J.; Lahti, H.; Ojala, K.; Lyyra, N. Problematic social media use and health among adolescents Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(4), 1885. https://doi.org/10.3390/ijerph18041885

Tanner, N., Radwan, R., Korhonen, H. & Mustonen, T. (2020). Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus. Sosiaalipedagogiikan säätiö, Helsinki.

World Health Organization. (2018). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. ICD-11 for Mortality and Morbidity Statistics (ICD-11). https://www.who.int/classifications/icd/en/