Sosiaalinen media

Mikä kaikki on sosiaalista mediaa?

Sosiaalinen media on kattokäsite lukuisille alustoille, joilla mahdollistuu oma sisällöntuotanto ja yhteydenpito muihin käyttäjiin. Puhekielessä somella viitataan ennen kaikkea yhteisöpalveluihin, joita ovat mm. Facebook, Instagram, Snapchat ja TikTok.

Nuorten ja nuorten aikuisten eniten käyttämiä somealustoja ovat mm. WhatsApp, TikTok, Snapchat, Instagram ja YouTube. Etenkin pelaajien keskuudessa suosittuja alustoja ovat myös esimerkiksi Discord, Steam ja Twitch.

Mihin ja miksi somea käytetään?

Sosiaalisen mediaa käytetään moniin eri tarkoituksiin, ja meillä on erilaisia motiiveja käyttää somea. Somea voidaan käyttää yhteydenpitoon, tiedon hankintaan, viihtymiseen ja oppimiseen. Some tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös luovuudelle, itseilmaisulle ja inspiraation hakemiselle. Toisaalta some on monelle myös keino rakentaa omaa identiteettiä ja toteuttaa itseään. Monille sosiaalisen median käytöstä on myös muodostunut tapa, ja vahva tottumus ohjaa käyttöä.

 

Sosiaalisen median käyttö voi olla aktiivista tai passiivista

 

  • Aktiivista käyttöä ovat mm. yhteydenpito ja sisällöntuottaminen, kuten kuvien tai videoiden kuvaaminen ja julkaisu.
  • Passiivista käyttöä puolestaan on mm. sisältöjen selaaminen ja niistä tykkäily.

On tärkeää pysähtyä välillä miettimään, miten ja mihin oikeastaan käytät somea, kuinka paljon aikaa somessa kuluu ja kuinka tietoista somen käyttö omalla kohdallasi on.

Joskus somen käytön taustalla voi olla myös esim. yksinäisyyttä, itsetuntoon liittyviä ongelmia, stressiä tai muita huolia, joihin haetaan helpotusta tai unohdusta somesta. Jos tunnistat pakenevasi tai turruttavasi ikäviä asioita tai tunteita somen avulla on kuitenkin hyvä muistaa, että sosiaalinen media voi myös vahvistaa näitä ongelmia.

Mikä somessa koukuttaa?

Somen koukuttavuuden taustalla on monia syitä. Some tarjoaa yhteisöllisyyttä, jatkuvasti uutta mielenkiintoista sisältöä ja pakoa arjen tylsyydestä. Some on myös aina saavutettavissa, sillä puhelin kulkee suurimmalla osalla koko ajan mukana. Some tarjoaa käyttäjilleen sosiaalisia palkkioita (tykkäykset, reaktiot, kommentit), jotka vapauttavat aivoissa dopamiinia tuottaen meille mielihyvää. Itseasiassa jo pelkkä tykkäysten odottaminen vapauttaa dopamiinia ja saa meidät käyttämään somea enemmän!

Sosiaalisessa mediassa käytetään monenlaista suostutteluteknologiaa, jolla meidät pyritään sitouttamaan sovellukseen ja joko jatkamaan sen käyttöä yhä pidempiä aikoja tai palaamaan aina uudestaan ja uudestaan sisällön pariin. Teknologian taustalla vaikuttavat monet käyttäytymispsykologiasta ammennetut menetelmät.

 

Teknologiaan liittyviä koukuttavia tekijöitä ovat mm.

  • Nopeatempoisuus, jatkuvasti vaihtuva ja päivittyvä sisältö
  • Ilmoitukset, hälytykset
  • Musiikki, äänitehosteet ja värit
  • Päättymätön sisältö (esim. Instagramissa voit selata feediä loputtomiin, ilman että ”pohja” tulee vastaan)
  • Aina jotain uutta löydettävää
  • Vuorovaikutusmahdollisuudet
  • Sisältöjen suosittelu ja ehdotukset
  • Automaattisesti jatkuva sisältö (esim. automaattisesti käynnistyvät videot)

 

Somen käytön hallinnassa tärkeään rooliin nousevat tunteiden säätelyn, arjenhallinnan ja toiminnanohjauksen taidot. Näistä taidoista vastaavat aivoalueet kehittyvät vähintään 25-vuotiaiksi asti, mikä voi selittää osaltaan sitä, miksi erityisesti nuoret ovat alttiita peli- ja nettihaitoille. Toiminnanohjaukseen liittyvät haasteet ovat tyypillisiä myös neurokirjolla oleville, mikä selittää osaltaan kirjolla olevien alttiutta jäädä koukkuun someen. 

Palaa tietoa sivulle

Lähteitä:

Abel, J., Buff, C. & Burr, S. (2016). “Social Media and the Fear of Missing Out: Scale Development and Assessment.” ­Journal of Business & Economics Research 14(1), 33–44.

Ebrand Group Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2022. Suomessa asuvien 13-29 -vuotiaiden nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttäminen ja läsnäolo.

Maartje Boer, Gonneke W.J.M. Stevens, Catrin Finkenauer, Margaretha E. de Looze, Regina J.J.M. van den Eijnden. 2021. Social media use intensity, social media use problems, and mental health among adolescents: Investigating directionality and mediating processes. Computers in Human Behavior, Volume 116, 2021, 106645, ISSN 0747-5632, https://doi.org/10.1016/j.chb.2020.106645.

Marin, Kirsi, Jarkko Järvelin & Eija Myllymäki. 2018. Ongelmallinen internetin ja sosiaalisen median käyttö: opas työntekijöille. Pelituki. Saatavilla: https://pelituki.fi/staging/wp-content/uploads/2020/02/Netti_some.pdf

Paakkari, L.; Tynjälä, J.; Lahti, H.; Ojala, K.; Lyyra, N. Problematic social media use and health among adolescents Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(4), 1885. https://doi.org/10.3390/ijerph18041885

Tanner, N., Radwan, R., Korhonen, H. & Mustonen, T. (2020). Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus. Sosiaalipedagogiikan säätiö, Helsinki.