Peli- ja nettihaitat

Mitä pelihaitat ovat?

Pelihaitoilla tarkoitetaan satunnaisia tai toistuvia haittoja, joita etenkin runsas pelaaminen voi aiheuttaa. Yksittäisiä ja satunnaisia pelihaittoja kokevat lähes kaikki, jotka pelaavat säännöllisesti. Satunnaisina pelihaitat eivät aiheuta merkittävää haittaa. Jos haitat pitkittyvät tai ovat toistuvia, pelaamiseen ja pelaamisen hallinnan vahvistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota.

Haitat voivat olla mm.:

• fysiologisia (esim. hartia- ja niskakivut, silmien väsyminen)
• sosiaalisia (esim. ongelmat ja riidat läheisten kanssa, sosiaalinen vetäytyminen)
• psyykkisiä (esim. stressi-, ahdistus- tai masennusoireet, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet)
• tai arjenhallintaan liittyviä (esim. vuorokausirytmi, ajankäyttö, poissaolot, velvollisuuksien laiminlyönti).

Monet edellä mainituista haitoista ovat yleisiä myös silloin, kun taustalla ei ole pelaamista. Ulkopuolelta voikin olla vaikea sanoa, johtuuko yksittäinen haitta pelaamisesta vai siitä, että pelaaja pakenee esim. stressiä tai ihmissuhdeongelmia pelaamiseen. Koettujen haittojen ja pelaamisen välinen yhteys on usein kehämäinen: pelaaminen aiheuttaa haittoja mutta haitat voivat myös aiheuttaa lisääntyvää pelaamista.

Jos pelihaitat ovat toistuvia ja jatkuvia ja pelaajan on vaikeaa hallita pelaamistaan, voidaan puhua ongelmallisesta pelaamisesta. Voit lukea lisää ongelmallisesta pelaamisesta täältä.

Mitä nettihaitat ovat?

Nettihaitat ovat netin tai sosiaalisen median käytöstä aiheutuvia satunnaisia tai toistuvia haittoja. Nettihaitat ovat varsin samantyyppisiä kuin pelihaitat.

Nettihaittoja ovat mm. käsien ja silmien kivut, itsetunnon ongelmat, yksinäisyys, stressi-, ahdistus- ja masennusoireet, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden haasteet sekä vuorokausirytmiin liittyvät haasteet.

Kun nettihaitat ovat toistuvia, jatkuvia ja aiheuttavat merkittävää haittaa sosiaaliselle, fyysiselle tai psyykkiselle hyvinvoinnille, voidaan puhua ongelmallisesta netin tai somen käytöstä. Voit lukea lisää ongelmallisesta netin ja somen käytöstä täältä.

Lähteitä:

American Psychiatric Association. (2013). Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM–5). https://www.psychiatry.org/psychiatrists/practice/dsm

Griffiths, M. (2016). Gaming Addiction and Internet Gaming Disorder. Teoksessa Kowert, R. & Quandt, T. (toim.) The Video Game Debate: Unravelling the Physical, Social and Psychological Effects of Digital Games. New York: Routledge, 74-93

Järvelin, Jarkko, Kirsi Marin & Eija Myllymäki. 2018. Ongelmallinen digipelaaminen: opas työntekijälle. Pelituki. Saatavilla: https://pelituki.fi/staging/wp-content/uploads/2020/01/Digipelaaminen_opas.pdf

Marin, Kirsi, Jarkko Järvelin & Eija Myllymäki. 2018. Ongelmallinen internetin ja sosiaalisen median käyttö: opas työntekijöille. Pelituki. Saatavilla: https://pelituki.fi/staging/wp-content/uploads/2020/02/Netti_some.pdf

Paakkari, L.; Tynjälä, J.; Lahti, H.; Ojala, K.; Lyyra, N. Problematic social media use and health among adolescents Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18(4), 1885. https://doi.org/10.3390/ijerph18041885

Tanner, N., Radwan, R., Korhonen, H. & Mustonen, T. (2020). Sosiaalinen media, ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja someriippuvuus. Sosiaalipedagogiikan säätiö, Helsinki.

World Health Organization. (2018). International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems 10th Revision. ICD-11 for Mortality and Morbidity Statistics (ICD-11). https://www.who.int/classifications/icd/en/